Raaseporinjoki on pieni, suoraan mereen laskeva joki. Se kulkee Karjaan Lepinjärveltä Snappertunan ikiaikaisten kulttuurimaisemien läpi Landbofjärdenille ohittaen matkallaan mm. Raaseporin linnanrauniot.

Raaseporinjoki kuljettaa vettä n. 68 km2 kokoiselta alueelta, muutaman sivu-uoman avustuksella jopa Inkoosta asti. Joen sivu-uomissa on muutama pieni järvi: Lepinjärvi, Gålisjön, Myllylampi ja Lähdejärvi. Joen pituus on noin 13,5 km ja sen yläosaa kutsutaan myös nimellä Kungsån. Joki tarjoaa vaelluskaloille esteettömän kulun merestä Lepinjärveen asti.

Raaseporinjoen valuma-alue on hyvin alavaa ja pudotuskorkeus Lepinjärvestä mereen on vain 5,3 m. Valuma-alueesta noin neljännes on maatalousaluetta. Pellot ovat enimmäkseen savipohjaisia ja pellonreunat viettävät uomiin monin paikoin jyrkästi. Pääuoman varressa ja laaksojen keskiosissa on myös loivapiirteisiä, tulvaherkkiä tasankoja - entisiä järviä ja kosteikkoja. Osa sivupurojen latvoista on luontaisesti mutkittelevia, mutta pääsääntöisesti uomat on oiottu.

Alue on kulttuurisesti hyvin merkittävä. Peltoalueet ovat ikivanhoja, alueelta on mm. löydetty yksi vanhimmista ohranjyvistä koko maassa. Snappertuna-Fagervikin alue on yksi Suomen 27:stä kansallis­maisemasta ja osittain myös valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Alueen maatalous tänä päivänä on pääasiassa viljatiloja - eläintiloja on nykypäivänä alueella hyvin vähän.

Joen viimeinen 2,5 km osuus Raaseporin linnanrauniolta mereen on hyvin lähellä merenpinnan tasoa; korkean veden aikaan merivesi virtaa pitkälle sisämaahan päin. Tämä joen osuus on ammoisista ajoista lähtien ollut perinteinen kulkuväylä mereltä linnalle, mutta maankohoamisen ja umpeenkasvun seurauksena väylä sopii nykyään lähinnä melontaan.

Joki laskee Barösundin merialueeseen, joka on hyvin suojaista sisäsaaristoa. Merialue on rehevöitynyt ja sen ekologinen tila on poikkeuksellisen heikko. Aiemmin merialue on ollut mm. tärkeää hauen ja kuhan poikastuotantoaluetta, mutta kalakannat ovat kokeneet romahduksen viime vuosikymmeninä. Alueella on myös havaittu  kalakuolemia 1970-luvulta asti, viimeksi vuonna 2015. Raaseporinjoen mukana merialueelle kulkeutuu jopa 4000 kiloa fosforia vuosittain ja joki on näin ollen merkittävä merialueen kuormittaja.

Like it? Share it!