Palvelujen saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä riippuu siitä, kuinka suuri osa kuntalaisista puhuu vähemmistökieltä. Tämä käy ilmi vuoden 2012 Kielibarometrista, joka on kaksikielisten kuntien kielivähemmistöille suunnattu kysely.

 

Kyselyssä mitataan, miten hyvin kunnan ja valtion palvelut ovat paikallisen vähemmistön saatavilla sen omalla äidinkielellä. Tällä tavoin kartoitetaan, miten hyvin kielilakia noudatetaan käytännössä.

Palvelu omalla äidinkielellä toimii ruotsinkielisten mielestä parhaiten päivähoidossa, kunnan verkkosivustolla ja kirjastoissa sekä kulttuuripalveluissa. Vanhustenhuolto ja terveydenhuolto taas mainitaan usein esimerkkeinä palveluista, joita on heikommin saatavilla ruotsin kielellä. Selviä puutteita ruotsinkielisen palvelun tarjoamisessa on havaittu myös hätäkeskuksissa ja poliisilaitoksilla. Suomenkieliset nostavat puolestaan hätäkeskukset ja pelastustoimen esiin esimerkkeinä toimialoista, joilla suomenkielinen palvelu toimii hyvin, kun taas vanhustenhuollon saatavuudessa koetaan tältä osin olevan puutteita.

 

Raaseporin suomenkielinen vähemmistö antoi parhaat arvosanat kielellisistä palveluista seuraavasti (keskiarvot):
Tuomioistuimet/oikeuslaitos 8,8
Kunnallinen lasten päivähoito 8,7
Kirjasto 8,7
Lähin poliisilaitos ja maistraatti 8,6

Tutkimus osoittaa monien kuntalaisten, sekä suomen- että ruotsinkielisten, pelkäävän, että kuntauudistus vaikuttaa kielteisesti kuntien kielelliseen palvelutasoon.


Kyselyssä tiedusteltiin mm. kielellisen palvelun kehitys yhdistetyissä kunnissa, elikkä mihin suuntaan on kielellinen palvelu kehittynyt. Yli puolet, 54 % Tammisaaressa asuvista vastaajista, kokivat että kielelliset palvelut olivat parantuneet, kun enemmistö, 53 % Karjaalla asuvista, olivat sitä mieltä että palvelut ovat pysyneet ennallaan yhdistämisen jälkeen. 56 % vastaajista jotka asuvat Pohjan alueella kokivat että kielelliset palvelut olivat huonontuneet uudessa kaupungissa.


Tutustu kuntakohtaisiin arvosanoihin.

 

Like it? Share it!